Koneinvestointi käyttöpääomaa sitomatta: mitoitus
Koneinvestoinnin voi rahoittaa niin, ettei se sido käyttöpääomaa, valitsemalla rahoitusmuoto ja sen ehdot kassatilanteen mukaan. Leasing ilman suurempaa ensimmäistä erää jättää käteisen lähes koskemattomaksi, osamaksun käsirahan koolla voi säätää sitoutuvan pääoman määrää, ja vaihtokone pienentää tarvittavaa käteistä entisestään. Jos kalustoa on jo maksettu pois, siitä voi vapauttaa lisää käyttöpääomaa sale and leaseback -järjestelyllä. Ratkaisu rakennetaan aina tapauskohtaisesti yrityksen oman kassan mukaan.
Sisällys
- Ydinkohdat
- Miksi rahoitus jättää enemmän käyttöpääomaa kuin käteisosto?
- Miten käsirahan koko vaikuttaa sitoutuvaan pääomaan osamaksussa?
- Voiko leasingissä välttää suuremman ensimmäisen erän?
- Miten sopimuskauden pituus vaikuttaa kuukausittaiseen kassaan?
- Miten vaihtokone pienentää tarvittavan käteisen määrää?
- Voiko olemassa olevasta kalustosta vapauttaa lisää käyttöpääomaa?
- Yhteenveto
- Usein kysytyt kysymykset
- Aiheesta lisää
Ydinkohdat
| Kysymys | Vastaus lyhyesti |
|---|---|
| Miten käyttöpääoma säilyy koneinvestoinnissa? | Valitsemalla leasing tai osamaksu käteisoston sijaan ja mitoittamalla käsiraha kassan mukaan. |
| Sitooko leasing käteistä hankintahetkellä? | Ei välttämättä juuri lainkaan, sillä suurempaa ensimmäistä erää ei tarvitse vaatia. |
| Kuinka suuri käsiraha osamaksussa yleensä on? | Alkaen 10 %, yleensä noin 20 % kauppahinnasta. Vaihtokone voi toimia käsirahana. |
| Vaikuttaako sopimuskauden pituus sitoutuvaan pääomaan? | Kyllä. Sopimuskausi on yleensä 12-72 kk, ja pidempi kausi pienentää kuukausierää. |
| Voiko jo maksetusta kalustosta vapauttaa käyttöpääomaa? | Kyllä, esimerkiksi sale and leaseback -järjestelyllä. |
Miksi rahoitus jättää enemmän käyttöpääomaa kuin käteisosto?
Käteisosto sitoo koko kauppahinnan yhtenä summana heti hankintahetkellä. Rahoitus sen sijaan jakaa summan pienempiin eriin ajan mittaan, jolloin suurin osa kassasta jää muuhun käyttöön: palkkoihin, materiaaleihin tai seuraavaan investointiin. Ero näkyy erityisesti silloin, kun hankinnan hinta on suuri suhteessa yrityksen kassavaroihin.
Esimerkiksi 100 000 euron koneen kohdalla käteisosto sitoo koko summan saman tien. Osamaksussa käsiraha voi olla vaikkapa 20 000 euroa, ja loppuosa lyhenee kuukausierissä sopimuskauden aikana. Leasingissä käteistä ei useinkaan tarvita hankintahetkellä lainkaan, koska suurempaa ensimmäistä erää ei ole pakko vaatia.
| Hankintatapa | Kassavaikutus hankintahetkellä | Kassavaikutus sopimuskauden aikana |
|---|---|---|
| Käteisosto | Koko kauppahinta sitoutuu kerralla | Ei kuukausieriä, mutta pääoma on poissa muusta käytöstä |
| Osamaksu | Käsiraha, alkaen noin 10-20 % kauppahinnasta | Kuukausierät, kone toimii itse vakuutena |
| Leasing | Yleensä ei suurempaa ensimmäistä erää, tapauskohtaisesti | Kuukausivuokra, koneelle sovittu jäännösarvo sopimuksen päättyessä |
Kirjanpidon puolella ero näkyy hieman eri tavalla. Leasingvuokra on vähennyskelpoinen kulu, eikä kone näy yrityksen taseessa velkana. Osamaksulla ostettu kone taas kirjataan yrityksen omaisuudeksi, ja siitä tehdään normaali poisto, koneille enintään 25 prosenttia vuodessa menojäännöspoistona. Kumpikaan tapa ei vaikuta kassaan suoraan samalla tavalla kuin käteisosto, koska poisto on kirjanpidollinen erä eikä maksutapahtuma.
Käyttöpääoman merkitys korostuu erityisesti maanrakennuksessa, kuljetusalalla, metsäkoneurakoinnissa ja maataloudessa, joissa yksittäisen koneen hinta on usein suuri suhteessa yrityksen kassavaroihin ja liikevaihto voi lisäksi vaihdella kausittain. Näillä aloilla se, kuinka paljon investointi sitoo käteistä juuri hankintahetkellä, voi ratkaista, ehtiikö yritys reagoida seuraavaan tilaukseen vai jääkö kassa liian tiukalle. Rahoituslaskurilla voi hahmotella suuntaa antavasti, miltä eri rahoitusmuotojen kuukausierät ja jäännösarvo näyttävät ennen kuin ottaa yhteyttä.
Miten käsirahan koko vaikuttaa sitoutuvaan pääomaan osamaksussa?
Osamaksussa kone siirtyy heti yrityksen omistukseen, ja sen arvo näkyy taseessa velkana, joka lyhenee kuukausierissä. Käsiraha on se osa kauppahinnasta, joka maksetaan heti kaupanteon yhteydessä, ja sen suuruus on alkaen 10 prosenttia, yleensä noin 20 prosenttia.
Käsirahan koolla voi suoraan säätää, kuinka paljon käteistä hankintaan sitoutuu. Pienempi käsiraha jättää enemmän kassaa muuhun käyttöön, mutta kasvattaa rahoitettavan summan ja sitä kautta kuukausierät suuremmiksi. Isompi käsiraha taas pienentää kuukausierää, mutta sitoo enemmän pääomaa jo hankintahetkellä.
Käsirahan kokoa kannattaa peilata ainakin näihin asioihin:
- paljonko kassaa halutaan pitää puskurina seuraavia kuukausia varten
- onko luvassa muita investointeja lähiaikoina
- onko vaihtokonetta, joka voidaan hyvittää käsirahana
Vaihtokone voidaan hyvittää käsirahana, mikä pienentää tarvittavan käteisen määrää entisestään. Osamaksurahoituksen ehdot sovitaan tapauskohtaisesti, ja kone itsessään toimii vakuutena, joten erillistä vakuutta ei yleensä tarvita.
Voiko leasingissä välttää suuremman ensimmäisen erän?
Leasingissä rahoittaja omistaa koneen koko sopimuskauden ajan, ja yritys maksaa siitä kuukausivuokraa. Suurempaa ensimmäistä erää ei ole pakko vaatia, vaan asia sovitaan tapauskohtaisesti asiakkaan tilanteen mukaan.
Jos tavoite on säilyttää käyttöpääoma mahdollisimman koskemattomana, leasing ilman suurempaa ensimmäistä erää on usein toimivin ratkaisu, koska käteistä ei tarvita hankintahetkellä juuri lainkaan. Vaihtokone voi myös toimia ensimmäisenä eränä, jolloin uuteen hankintaan ei tarvitse käyttää käteistä ollenkaan.
Sopimuksen päättyessä koneelle on sovittu jäännösarvo, joka voi olla esimerkiksi 1-60 prosenttia kauppahinnasta tapauskohtaisesti. Kone voidaan tuolloin lunastaa, tai sille voidaan osoittaa ulkopuolinen ostaja, jolloin kauppahinnan ja jäännösarvon erotus palautuu yritykselle vuokranpalautuksena. Tarkemmat ehdot sovitaan aina tapauskohtaisesti rahoittajan kanssa.
Käyttöpääoman kannalta myös arvonlisäveron ajoitus kannattaa huomioida. Leasingvuokraan sisältyvä alv, yleinen kanta 25,5 prosenttia, vähennetään kuukausittain vuokran mukana, kun kone on arvonlisäverollisessa käytössä. Käteisostossa koko kauppahinnan alv puolestaan lankeaa maksettavaksi kerralla hankintahetkellä, mikä kasvattaa ensimmäisen kuukauden kassavaikutusta huomattavasti verrattuna leasingiin.
Miten sopimuskauden pituus vaikuttaa kuukausittaiseen kassaan?
Sopimuskausi on aika, jonka kuluessa rahoitus maksetaan takaisin joko kuukausivuokrana tai osamaksueränä. Se on sekä leasingissä että osamaksussa yleensä 12-72 kuukautta.
Pidempi sopimuskausi jakaa maksun useammalle kuukaudelle ja pienentää siten yksittäistä kuukausierää, mikä jättää enemmän kassaa käytettäväksi kuukausittain. Lyhyempi kausi taas nostaa kuukausierää, mutta lyhentää aikaa, jonka koneen kauppahinta on sidottuna rahoitukseen.
Esimerkiksi 100 000 euron koneen kohdalla 24 kuukauden sopimus jakaa summan huomattavasti harvemmalle kuukaudelle kuin 60 kuukauden sopimus, jolloin yksittäinen erä on suurempi. Sopivin kausi riippuu siitä, kuinka paljon kassaa yritys tarvitsee muuhun käyttöön kuukausittain ja kuinka pitkään konetta on tarkoitus käyttää.
Sopimuskausi kannattaa peilata myös koneen todelliseen käyttöikään ja siihen, kuinka pitkään yritys todennäköisesti tarvitsee juuri sitä konetta. Pelkän kuukausierän pienentäminen ei ole hyvä peruste venyttää sopimusta pidemmäksi kuin koneen käyttötarve edellyttää, koska tällöin yritys sitoutuu rahoitukseen ajaksi, jolloin konetta ei ehkä enää tarvita samassa käytössä.
Miten vaihtokone pienentää tarvittavan käteisen määrää?
Vaihtokone tarkoittaa vanhaa konetta, joka hyvitetään uuden koneen kaupassa. Osamaksussa sen voi käyttää käsirahana ja leasingissä ensimmäisenä eränä, jolloin sen arvo vähentää suoraan tarvittavan käteisen määrää.
Vaihtokoneen arvo sovitaan tapauskohtaisesti, eikä sille ole yhtä yleistä laskukaavaa. Mitä suurempi vaihtokoneen arvo on suhteessa uuden koneen hintaan, sitä vähemmän käteistä hankintaan lopulta tarvitaan. Parhaassa tapauksessa uusi kone voidaan hankkia lähes ilman uutta käteistä sijoitusta.
Jos vaihtokoneessa on vielä jäljellä rahoitusvelkaa, tilanne mutkistuu hieman. Vanha velka pitää yleensä selvittää ja usein maksaa pois, ennen kuin vaihtokoneen arvoa voidaan käyttää uuden kaupan käsirahana tai ensimmäisenä eränä.
Voiko olemassa olevasta kalustosta vapauttaa lisää käyttöpääomaa?
Voi. Jos yrityksellä on jo omistuksessaan pääosin velaton kone, sen arvon voi vapauttaa käteiseksi sale and leaseback -järjestelyllä: kone myydään rahoittajalle ja vuokrataan saman tien takaisin yrityksen omaan käyttöön.
Järjestely ei keskeytä koneen käyttöä miltään osin, koska myynti ja vuokrasopimus solmitaan käytännössä yhtä aikaa. Ainoa asia, joka vaihtuu, on omistaja: kone siirtyy rahoittajan taseeseen, ja yritys jatkaa sen käyttöä vuokralaisena.
Tällaiset järjestelyt sovitaan aina tapauskohtaisesti, ja tarjolla olevat ehdot vaihtelevat rahoittajan mukaan. Järjestelyn edellytyksenä on yleensä, että koneella on riittävä vakuusarvo ja tunnistetiedot ja että se on pääosin velaton.
Erityisen usein kysymys nousee esiin yrityksissä, joiden omaisuudesta suuri osa on juuri koneissa ja kalustossa: maanrakennuksessa, kuljetusalalla, metsäkoneurakoinnissa ja maataloudessa. Näillä aloilla investoinnit ovat isoja ja koneiden käyttöikä pitkä, joten yksittäiseen, jo maksettuun koneeseen voi olla sitoutunut merkittävä summa, joka olisi muuten käytettävissä esimerkiksi seuraavaan hankintaan tai hiljaisemman kauden puskuriksi.
Yhteenveto
Koneinvestoinnin voi mitoittaa niin, että se sitoo mahdollisimman vähän käyttöpääomaa: valitsemalla pienemmän käsirahan osamaksussa, sopimalla leasingissä ilman suurempaa ensimmäistä erää, hyödyntämällä vaihtokonetta ja mitoittamalla sopimuskausi kassan mukaan.
Jos yrityksellä on jo omistuksessaan velatonta kalustoa, siitä voi vapauttaa lisää käyttöpääomaa myös ilman uutta hankintaa sale and leaseback -järjestelyllä. Paras ratkaisu riippuu aina yrityksen omasta kassatilanteesta ja siitä, mihin vapautuvaa pääomaa on tarkoitus käyttää.
Jos koneinvestointi on ajankohtainen eikä käyttöpääomaa haluta sitoa tarpeettomasti, kannattaa käydä tilanne läpi ennen kaupantekoa. Jätä yhteydenottopyyntö, niin Aari Rahoituksen asiantuntija katsoo yhdessä kanssasi, millä käsirahalla, ensimmäisellä erällä ja sopimuskaudella rahoitus palvelee juuri teidän kassatilannettanne.
Usein kysytyt kysymykset
Haluan ostaa yritykselle koneita sitomatta kassaa. Miten investoinnin voi rahoittaa niin, että käyttöpääoma säilyy?
Valitsemalla rahoitusmuodon ja ehdot niin, että käteistä sitoutuu mahdollisimman vähän. Leasing ilman suurempaa ensimmäistä erää ja pieni käsiraha osamaksussa jättävät suurimman osan kaupan arvosta muuhun käyttöön, ja vaihtokone voi pienentää tarvittavan käteisen määrää entisestään. Poikkeus: jos yrityksellä on jo velatonta kalustoa, käyttöpääomaa voi vapauttaa myös ilman uutta hankintaa sale and leaseback -järjestelyllä.
Kannattaako kone maksaa kassasta vai rahoittaa, jos rahaa olisi tilillä?
Vaikka kassassa olisi rahaa, rahoitus voi olla järkevämpi vaihtoehto, koska se jättää käteisen puskuriksi yllättäviin menoihin tai muihin investointeihin. Käteisosto sitoo koko kauppahinnan kerralla, kun taas leasing tai osamaksu jakaa summan pienempiin eriin ajan mittaan. Poikkeus: jos yrityksellä on runsaasti ylimääräistä kassaa eikä lähitulevaisuudessa näköpiirissä muita investointitarpeita, käteisosto voi olla perusteltu valinta.
Miten käsirahan suuruus vaikuttaa yrityksen kassatilanteeseen?
Pienempi käsiraha jättää enemmän kassaa muuhun käyttöön hankintahetkellä, mutta kasvattaa rahoitettavan summan ja sitä kautta kuukausierät suuremmiksi. Osamaksussa käsiraha on alkaen 10 prosenttia, yleensä noin 20 prosenttia kauppahinnasta, ja vaihtokone voidaan hyvittää käsirahana. Poikkeus: jos vaihtokoneessa on vielä rahoitusvelkaa jäljellä, se pitää selvittää ennen kuin sen arvoa voidaan käyttää käsirahana.
Vapauttaako sale and leaseback käyttöpääomaa, jos koneet on jo maksettu?
Kyllä. Jos koneet ovat pääosin velattomia ja niillä on riittävä vakuusarvo ja tunnistetiedot, ne voi myydä rahoittajalle ja vuokrata heti takaisin käyttöön, jolloin niiden arvo vapautuu käteiseksi. Poikkeus: jos koneen jälleenmyyntiarvo on jo matala esimerkiksi iän vuoksi, vapautuva summa voi jäädä pieneksi suhteessa uuteen kuukausivuokraan.
Kannattaako valita pidempi vai lyhyempi sopimuskausi, jos tavoite on säästää käyttöpääomaa?
Pidempi sopimuskausi, esimerkiksi 60-72 kuukautta lyhyemmän 24-36 kuukauden sijaan, pienentää yksittäistä kuukausierää ja jättää siten enemmän kassaa käytettäväksi kuukausittain. Sekä leasingissä että osamaksussa tyypillinen sopimuskausi on 12-72 kuukautta. Poikkeus: jos koneen käyttöikä tai käyttötarve on lyhyempi kuin sopimuskausi, liian pitkä sopimus ei ole järkevä valinta pelkän kuukausierän pienentämisen vuoksi.
Voiko vaihtokoneen käyttää käsirahana, jos haluan pitää kassan koskemattomana?
Voi. Vanha kone hyvitetään uuden koneen kaupassa joko käsirahana osamaksussa tai ensimmäisenä eränä leasingissä, jolloin käteistä ei tarvitse käyttää lainkaan tai sitä tarvitaan vain vähän. Poikkeus: jos vaihtokoneessa on jäljellä rahoitusvelkaa, se selvitetään ja tarvittaessa maksetaan pois ennen kuin sen arvo lasketaan mukaan uuden kaupan käsirahaan.
