Koneinvestoinnin budjetointi: näin lasket hintakaton

Koneinvestoinnin budjetointi tarkoittaa sen laskemista, minkä hintaisen koneen yrityksesi voi järkevästi hankkia, kun lähtökohtana on yrityksen kuukausittainen maksukyky. Käytännössä työ kannattaa tehdä takaperin: ensin arvioidaan, paljonko kone tuo laskutettavaa käyttöä kuukaudessa ja mitä sen pyörittäminen maksaa, ja vasta sen jälkeen katsotaan, minkä kokoinen kuukausierä mahtuu yrityksen kassaan. Lopuksi lasketaan mukaan kauppahinnan lisäksi tulevat kulut ja tarkistetaan eri vaihtoehdot rahoituslaskurilla.

Sisällys

• Ydinkohdat
• Miten lasken, minkä hintaisen koneen yritykseni kannattaa hankkia?
• Mitä kuluja koneinvestointiin kuuluu kauppahinnan lisäksi?
• Miten koneen kuukausierä sovitetaan yrityksen budjettiin?
• Miten laskutettava käyttöaste vaikuttaa budjettiin?
• Miten arvioin koneinvestoinnin kannattavuuden?
• Miten käsiraha ja sopimuskausi vaikuttavat kuukausibudjettiin?
• Miten teen investointilaskelman ennen konehankintaa?
• Yhteenveto
• Usein kysytyt kysymykset
• Aiheesta lisää

Ydinkohdat

Miten lasken, minkä hintaisen koneen yritykseni kannattaa hankkia?

Hintakatto koneelle syntyy siitä, paljonko yritys voi maksaa investoinnista kuukaudessa ilman että kassa kiristyy. Tämä summa on laskelman lähtökohta, vaikka mielessä olisi jo tietty konemalli. Kun kuukausittainen summa on selvillä, sitä voi verrata rahoituslaskurin antamiin arvioihin eri kauppahinnoilla ja sopimuskausilla, ja sitä kautta löytyy realistinen hintahaarukka koneelle vielä ennen kuin yhtäkään konetta on käyty katsomassa.

Moni yrittäjä tekee laskelman toisin päin: ensin valitaan haluttu kone ja vasta sitten mietitään, miten sen saisi rahoitettua. Järjestys kannattaa kääntää, etenkin jos yritys on vielä nuori tai kausivaihtelu on suurta, sillä silloin virhearvio hintakatosta näkyy kassassa nopeasti. Kun budjetti lähtee liikkeelle maksukyvystä, koneen valinta ja rahoitusmuoto sovitetaan siihen jälkikäteen.

Sama periaate pätee toimialasta riippumatta, oli kyse sitten kaivinkoneesta, kuorma-autosta tai traktorista. Ainoa ero on siinä, mistä kuukausittainen tuotto ja kausivaihtelu koostuvat: maanrakennuksessa ja metsäkoneurakoinnissa hintakattoon kannattaa jättää puskuria talvi- ja kelirikkokausille, kun taas tasaisemmin työllistyvälle kuljetuskalustolle puskuritarve on usein pienempi.

Mitä kuluja koneinvestointiin kuuluu kauppahinnan lisäksi?

Koneen kauppahinta on vain osa budjetista. Sen päälle tulevat käytännössä ainakin seuraavat erät.

• Kuljetus ja mahdollinen käyttöönotto, jos kone tuodaan kauempaa tai vaatii asennuksen työmaalle.
• Vakuutukset, jotka rahoittaja yleensä edellyttää voimaan heti luovutuksesta lähtien.
• Huolto, varaosat ja kuluvat osat, joiden määrä riippuu koneen käyttöasteesta ja iästä.
• Mahdollinen kuljettaja tai käyttäjän koulutus uuteen konemalliin.
• Rekisteröinti, jos kone sitä vaatii.
• Rahoituksen kuukausikustannus omana eränään, jonka tarkka summa selviää rahoituslaskelmasta.

Näistä eristä huolto ja vakuutukset ovat yleensä ne, jotka jäävät budjetista helpoimmin pois, koska ne eivät näy kauppahinnassa. Vanhemmalle tai paljon käytetylle koneelle huoltokulut voivat myös kasvaa sopimuskauden loppua kohti, mikä kannattaa ottaa huomioon jo budjetin laadintavaiheessa.

Kuluerien painotus vaihtelee toimialan mukaan. Metsäkoneelle suurin yksittäinen jälkikustannus on usein telat ja muut kuluvat osat, kuljetuskalustolle renkaat ja määräaikaishuollot, ja maatalouskoneille kausikohtaiset huollot ennen kylvö- tai korjuukautta. Näiden erien suuruusluokka kannattaa selvittää konekohtaisesti jo ennen hankintapäätöstä.

Miten koneen kuukausierä sovitetaan yrityksen budjettiin?

Kuukausierän suuruus riippuu neljästä asiasta: kauppahinnasta, käsirahasta, sopimuskaudesta ja siitä, valitaanko leasing vai osamaksu. Leasingissa maksat kuukausivuokraa ja koneelle jää sopimuksen päätteeksi jäännösarvo, jonka suuruus sovitaan tapauskohtaisesti sopimusehdoissa. Osamaksussa kone on omistuksessasi heti, ja kuukausierä lyhentää suoraan velkaa. Kumpikin tapa toimii budjetoinnin näkökulmasta samalla periaatteella: mitä pidempi sopimuskausi tai suurempi käsiraha, sitä pienempi kuukausierä.

Rahoituslaskuri antaa suuntaa antavan arvion molemmista, kun syötät koneen hinnan arvonlisäveroineen ja kokeilet esimerkiksi 36 tai 60 kuukauden sopimusaikaa. Tarkka luku, joka sisältää koron ja muut ehdot, tulee aina henkilökohtaisesta rahoituslaskelmasta yhteydenoton jälkeen. Jos et vielä tiedä kumpi rahoitusmuoto sopii tilanteeseesi paremmin, kannattaa lukea myös osamaksun ja leasingin vertailu verotuksen ja taseen näkökulmasta.

Miten laskutettava käyttöaste vaikuttaa budjettiin?

Käyttöaste tarkoittaa sitä osaa koneen käytettävissä olevasta ajasta, joka menee oikeasti laskutettavaan työhön kuukaudessa. Tämä luku, kerrottuna koneen tuottamalla tuntihinnalla, antaa kuukausittaisen bruttotuoton, josta vähennetään koneen käyttökulut. Jäljelle jäävä nettotuotto on se, mikä todellisuudessa määrittää, kuinka suuri kuukausierä investointiin mahtuu.

Havainnollistava esimerkki: jos kone on laskutettavassa käytössä noin 120 tuntia kuukaudessa ja käyttökulut vievät karkeasti puolet bruttotuotosta, jäljelle jäävä nettotuotto on se summa, jota vasten kuukausierää kannattaa peilata. Jos arvioitu kuukausierä syö suurimman osan tästä nettotuotosta, budjettiin ei jää juurikaan puskuria hiljaisemmille kuukausille.

Käyttöasteen arviointi kannattaa perustaa varovaiseen, todelliseen työkuormaan. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa koneelle on jo olemassa oleva tilauskirja tai pitkä urakkasopimus: silloin käyttöaste voidaan arvioida tarkemmin todellisen työkuorman perusteella.

Miten arvioin koneinvestoinnin kannattavuuden?

Investoinnin kannattavuus tarkoittaa sitä, tuottaako kone koko sopimuskauden aikana enemmän kuin mitä sen hankinta ja käyttö maksavat. Yksinkertaisin tapa arvioida tätä on takaisinmaksuaika: hankintahinta jaettuna koneen kuukausittaisella nettotuotolla käyttökulujen jälkeen. Mitä lyhyempi tämä aika on suhteessa koneen odotettuun käyttöikään, sitä turvallisemmalta investointi näyttää. Sopimuskauden pituus kannattaa lisäksi peilata koneen tekniseen käyttöikään: jos takaisinmaksuaika on lähes yhtä pitkä kuin koneen odotettu käyttöikä, puskuria yllättäville korjauksille tai hiljaisemmille kausille jää vähän.

Pelkkä takaisinmaksuaika ei kerro koko totuutta, koska se ei ota huomioon koneen jäännösarvoa sopimuskauden päättyessä eikä mahdollisia hiljaisia kausia matkan varrella. Poikkeus koskee koneita, joilla on vakiintunut jälkimarkkina: niille voidaan usein arvioida jäännösarvo tarkemmin, mikä pienentää koko investoinnin todellista nettokustannusta laskelmassa.

Miten käsiraha ja sopimuskausi vaikuttavat kuukausibudjettiin?

Suurempi käsiraha ja pidempi sopimuskausi pienentävät kuukausierää, mutta molemmilla on oma vaikutuksensa budjettiin. Suuri käsiraha sitoo kassaa heti hankintahetkellä, kun taas pitkä sopimuskausi jakaa maksun pidemmälle ajalle mutta pitää konetta velkaisena kauemmin.

Havainnollistava esimerkki: 100 000 euron koneessa 48 kuukauden sopimuskausi jakaa jäljellä olevan summan neljälle vuodelle, kun taas 24 kuukauden sopimus samalla käsirahalla johtaa selvästi suurempaan kuukausierään mutta velka on maksettu pois nopeammin. Kumpi vaihtoehto sopii paremmin, riippuu siitä, kuinka pitkään konetta on tarkoitus käyttää ja kuinka paljon kuukausittaista maksuvaraa kassa kestää juuri nyt.

Vaihtokone voi toimia käsirahana sekä leasingissa että osamaksussa, mikä pienentää tarvittavaa käteispanosta ja vapauttaa sitä kautta kassaa muuhun. Poikkeuksena on tilanne, jossa vaihtokoneessa on vielä rahoitusta jäljellä: silloin vanha velka pitää ensin selvittää, ennen kuin sen arvoa voidaan käyttää uuden hankinnan käsirahana.

Miten teen investointilaskelman ennen konehankintaa?

Investointilaskelma kokoaa edellä käydyt osat yhteen ennen kuin rahoitusta lähdetään hakemaan. Käytännössä se etenee tässä järjestyksessä.

Kunnollinen investointilaskelma vertaa myös tilannetta ilman uutta konetta: mitä työtä jää tekemättä tai joudutaan alihankkimaan, jos hankintaa ei tehdä, ja paljonko se maksaisi verrattuna omaan koneeseen. Tämä vertailu tuo usein esiin sen, että nykyisen, jo iäkkään kaluston venyttäminen tulee pidemmän päälle kalliiksi korjausten ja seisokkien kautta, kun sitä verrataan uuden koneen ennakoitavaan kuukausierään.

1. Arvioi koneen laskutettava käyttöaste ja siitä syntyvä kuukausittainen bruttotuotto.
2. Listaa käyttökulut, kuten poltto, huolto ja vakuutukset, kauppahinnan lisäksi.
3. Laske näiden erotuksena kuukausierän kattoraja, jonka yritys voi realistisesti maksaa.
4. Kokeile eri kauppahintoja, käsirahoja ja sopimuskausia rahoituslaskurilla.
5. Ota yhteyttä rahoittajaan tarkkaa rahoituslaskelmaa ja käsirahaehdotusta varten.

Viimeinen kohta kannattaa tehdä hyvissä ajoin ennen kuin sopiva kone on edes löytynyt. Kun rahoituskeskustelu on käyty etukäteen, hintakatto ja kuukausierän raamit ovat jo tiedossa siinä vaiheessa kun oikea kone tulee vastaan. Tästä kerrotaan tarkemmin rahoituksen ennakkopäätöstä käsittelevässä artikkelissa.

Yhteenveto

Koneinvestoinnin budjetointi kannattaa aloittaa yrityksen kassasta ja maksukyvystä. Kun laskutettava käyttöaste ja käyttökulut ovat selvillä, syntyy kuukausierän kattoraja, jota vasten eri kauppahintoja, käsirahoja ja sopimuskausia voi kokeilla rahoituslaskurilla.

Investointilaskelma kokoaa nämä osat yhteen ja antaa realistisen kuvan siitä, minkä kokoinen kone yritykselle sopii juuri nyt. Tarkka rahoituslaskelma ja käsirahaehdotus tulevat aina henkilökohtaisesti sen jälkeen, kun tilanne on käyty läpi.

Jos koneinvestointi on suunnitteilla, kannattaa käydä budjetti läpi jo ennen kuin sopiva kone on löytynyt. Aari Rahoituksen kautta voit kysyä rahoitusta yhdellä yhteydenotolla, ja asiantuntija käy tilanteesi läpi ja kilpailuttaa vaihtoehdot usealta rahoittajalta. Hae rahoitusta tästä, niin päästään laskemaan sinun investointisi luvut yhdessä.

Usein kysytyt kysymykset

Miten lasken, minkä hintaisen koneen yritykseni kannattaa hankkia?

Lähde liikkeelle siitä, paljonko yritys voi maksaa investoinnista kuukaudessa ilman että kassa kiristyy. Vertaa tätä summaa rahoituslaskurin antamiin arvioihin eri kauppahinnoilla ja sopimuskausilla, niin saat realistisen hintahaarukan. Jos yrityksellä on jo pitkä tilauskirja tai varma urakkasopimus, hintakattoa voi arvioida hieman rohkeammin kuin epävarmassa tilanteessa.

Mitä kuluja koneinvestointiin kuuluu kauppahinnan lisäksi?

Kauppahinnan päälle tulevat tyypillisesti kuljetus, vakuutukset, huolto ja varaosat, mahdollinen kuljettaja tai koulutus sekä rahoituksen kuukausikustannus omana eränään. Uudella koneella huoltokulut ovat yleensä pienemmät sopimuskauden alussa ja kasvavat vasta myöhemmin. Käytetyllä koneella niitä kannattaa varautua näkemään heti alusta lähtien.

Mulla on kalustoa ja haluaisin ostaa lisää, mistä saisin rahoitusta siihen?

Lisäkoneen rahoitus toimii samalla periaatteella kuin ensimmäisenkin koneen: rahoittaja arvioi sekä uuden koneen vakuusarvon että yrityksen kokonaistilanteen. Aari Rahoitus kilpailuttaa rahoituksen usealta rahoittajalta yhdellä yhteydenotolla, jolloin sinun ei tarvitse soitella läpi pankkeja itse. Huomaa kuitenkin, että jos nykyisessä kalustossa on vielä paljon rahoitusta jäljellä, se voi vaikuttaa siihen, kuinka suurta lisärahoitusta on järkevää hakea samaan aikaan.

Miten investoinnin kannattavuus lasketaan yksinkertaisimmillaan?

Yksinkertaisin mittari on takaisinmaksuaika: hankintahinta jaettuna koneen kuukausittaisella nettotuotolla käyttökulujen jälkeen. Mitä lyhyempi aika on suhteessa koneen käyttöikään, sitä turvallisempi investointi on. Kannattaa käyttää varovaista käyttöasteoletusta, sillä parhaan kauden mukainen arvio antaa usein liian ruusuisen kuvan todellisesta kannattavuudesta.

Vaikuttaako käsiraha koneen kuukausierän suuruuteen?

Kyllä, suurempi käsiraha pienentää kuukausierää, koska rahoitettava summa jää pienemmäksi. Myös vaihtokone voidaan hyvittää käsirahana, mikä pienentää tarvittavaa käteispanosta. Jos vaihtokoneessa on vielä rahoitusta jäljellä, vanha velka pitää tosin selvittää ensin, ennen kuin sen arvoa voi käyttää uuden hankinnan käsirahana.

Kannattaako budjetti tehdä ennen vai jälkeen sopivan koneen löytymisen?

Ennen. Kun kuukausierän kattoraja ja rahoitusvaihtoehdot on käyty läpi jo etukäteen, konetta etsitään valmiiksi tiedetyn budjetin sisältä. Joskus sopiva kone tosin löytyy yllättäen, esimerkiksi huutokaupasta tai toiselta yrittäjältä, ennen kuin budjettityö on ehditty tehdä. Silloin laskelma kannattaa tehdä nopeasti heti kun kone on tiedossa.

Miten rahoituslaskuri auttaa budjetoinnissa?

Rahoituslaskuri antaa suuntaa antavan arvion kuukausierästä tai leasingvuokrasta, kun syötät koneen hinnan arvonlisäveroineen ja kokeilet esimerkiksi 36 tai 60 kuukauden sopimusaikaa. Sen avulla voi nopeasti verrata, miten kauppahinta, käsiraha ja sopimuskausi vaikuttavat kuukausibudjettiin. Laskurin tulos on kuitenkin aina arvio, ja tarkka luku korkoineen selviää vasta henkilökohtaisesta rahoituslaskelmasta yhteydenoton jälkeen.

Aiheesta lisää

• Rahoituslaskuri