Rahoitus, vuokraus vai leasing?
Konepörssin artikkelissa pohditaan koneiden rahoitusta, vuokrausta ja leasingia. Maamme talous on ollut viime vuodet vähintäänkin haasteellisessa tilanteessa, ja tämä on luonnollisesti näkynyt myös kone- ja ajoneuvoinvestointien määrässä. Nyt tunnelin päässä näkyy valoa, ja hankintojen määrän arvioidaan myös lähtevän tämän vuoden aikana kasvuun.
Tässä tilanteessa erilaiset osamaksu-, rahoitus- tai leasingratkaisut kiinnostavat suurta osaa investointeja tekeviä osapuolia. Pankkien lisäksi maassamme on runsaasti erilaisia rahoitus- ja leasingalalla toimivia yrityksiä, ja parhaan ratkaisun löytämiseen kannattaa käyttää aikaa ja vaivaa.
Suomen rahoitusratkaisujen tilanteesta tarkin kuva on luonnollisesti alan palveluita tarjoavilla yrityksillä. Alla Aarin Mika Heinon näkemykset ajankohtaisiin kysymyksiin.
1. Minkälaisia rahoitusvaihtoehtoja tarjoatte kone/autokauppoja suunnitteleville asiakkaillenne?
Osamaksu ja leasing. Koneliikkeiden kautta hankittavat koneet/autot, sekä yrittäjien väliset kaupat. Ulkomailta hankittavien kohteiden rahoitukset. Päättyvien sopimusten jatkorahoitukset.
2. Minkä suuruista käsirahaa prosenteissa edellytätte osamaksurahoituksessa? Käykö vaihtokone/auto yleensä käsirahaksi? Minkä pituisia osamaksukaupassa sopimuskaudet yleensä ovat?
Osamaksussa käsiraha alkaen 10 %, mutta pääsääntöisesti käsiraha n.20 %. Vaihtokone käy käsirahana (hyvityshinta – vaihtokoneen mahdollinen rahoitusvelka). Mikäli vaihtokoneen velaton hyvityshinta on erityisen suuri suhteessa vaadittuun käsirahaan, voidaan yritykselle tulouttaa osa vaihtokoneen hyvityshinnasta kassaan. Sopimuskaudet yleensä 24–72 kk.
3. Mikä on tällä hetkellä vallitseva korkotaso ja onko rahoituksen saaminen hankaloitunut paljon? Miltä vuoden 2025 tilanne näyttää tällä hetkellä?
Rahoituskorkoon vaikuttaa yleinen korkotilanne(markkina), sekä asiakkaan/kohteen tiedot. Tällä hetkellä suurin osa asiakkaiden rahoituskoroista osuu 5–6 % haarukkaan. Rahoituksen peruskriteerit eivät ole muuttuneet ja myönteiseen luottopäätökseen vaikuttavat edelleen: yrityksen historia, kannattavuus, maksutapa, oma pääoma (varat-velat) ja rahoitettavan pääoman koko suhteessa yrityksen liikevaihtoon.
Yrittäjä itse tuntee parhaiten yrityksensä ja sen tärkeimmät vahvuudet (oma sitoutuminen, työntekijät, osaaminen, asiakassuhteet jne.), mutta nämä asiat eivät välttämättä korostu yrityksen tunnusluvuissa tai luottoluokituksessa. Tämän takia luottohakemukselle olisi tärkeää saada ’tarina numeroiden takana’, jotta luottopäättäjä osaa katsoa esimerkiksi taloustietoja tai tunnuslukuja oikeassa valossa. Vuoden 2025 tilanteessa ei ainakaan vielä ole näkyvissä mitään erityistä tekijää, joka muuttaisi nykytilannetta suuntaan tai toiseen.
4. Minkä pituisia leasingsopimuksia tällä hetkellä tehdään? Otetaanko leasingin yhteydessä mahdollinen vaihtokone/auto vastaan jollain tavalla?
Sopimuskaudet yleensä 24–72 kk. Aivan kuten osamaksurahoituksessakin, vaihtokone käy ensimmäisenä eränä (hyvityshinta – vaihtokoneen mahdollinen rahoitusvelka). Mikäli vaihtokoneen velaton hyvityshinta on erityisen suuri suhteessa vaadittuun ensimmäiseen erään, voidaan yritykselle tulouttaa osa vaihtokoneen hyvityshinnasta kassaan.
5. Miten asiakkaidenne sopimukset jakautuvat tällä hetkellä? Onko esimerkiksi suora rahoitus tai leasing noussut suosiossa?
Tällä hetkellä rahoitukset jakautuvat noin 60/40 % leasingin eduksi. Rahoitusmuodoissa on melko paljon vaihtelua toimialoittain. Maanrakennuspuolella leasing on jo vakiintunut rahoitusmuoto ja yleisempi kuin osamaksu. Kuljetuspuolella ja metsäkoneurakoinnissa on oltu perinteisesti osamaksumiehiä, mutta leasingin suosio on noussut uuden yrittäjäpolven myötä ja kasvaa edelleen.
Maataloudessa otetaan vasta ensi askeleita leasingin suhteen, mutta varsinkin nyt, kun tiloja on alettu yhtiöittämään, niin leasing on tullut varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. On varmaan luonnollista, että vanhempi sukupolvi tekee asioita pitkälti totuttujen tapojen mukaan, ja nuorempi taas on utelias ja katsoo asioita ehkä vähän avoimemmin.
